tiistai 14. heinäkuuta 2009

Etenee se, pikkuhiljaa


Homma etenee pikkuhiljaa. Eilen saatiin haetuksi puutavaragfvvvgftrrrrrr, siis puutavara. (Boris lisäsi tuohon edelliseen mielipiteensä).

Maalasimme ne kahteen kertaan eilen ja tänään vielä kerran. Maalausurakan aikana tuli keskusteltua niitä näitä. Kysyin Markukselta "Mites me ne maalauställingit tehdään?" Hä, siis mitkä? No ne mihin nämä laudat laitetaan...ai jaa siis telineet ja ne on muuten kakkoskakkosia eikä lautoja. Päätettiin sitten paremman puutteessa käyttää tuuletustelinettä ja vanhoja tikapuita. Ihan hyvin ajoivat asiansa. Sitten kun päästiin vauhtiin, mainitsin Markukselle, että ootko huomannut, että jotkut näistä laudoista sutiutuu liukkaammin. Siis mitä tekee? No tietysti sutiutuu liukkaammin, kato nyt. Joo, tarkoitat varmaan, että levittyy paremmin näihin kakkoskakkosiin. No niin tietysti, älä kokoajan kommentoi kun keskustelen....ei tää mikään äidinkielen tunti ole.

Seuraavaksi yllätin aviomieheni aivan uudella sanalla, joka on oman isäni aikoinaan käyttämä sana, eikä tullut mieleeni, ettei sitä kukaan tunne. Meidän perheessä niitä nimittäin riittää ja joskus on vaikeaa selittää mitä mikäkin tarkoittaa. Sanoin, että noihin muutamiin on jäänyt friipäiviä ja taas herralla löi tyhjää. Toistin, että noi friipäivät on maalattava kunnolla ja jälleen kerran keskustelimme sanoista. Kun selostin tarkkaan mikä friipäivä on, siis maalaamatta jäänyt alue, totesi Markus siihen, että ne ovat laiskan miehen paikkoja.

Lisää rakentamista ja rakennustermejä jatkossa...nyt hommiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti